Joissakin paikoissa energia vain virtaa
Oletko kokenut, että jossakin on vain ollut helpompi olla? Että joissakin paikoissa energia vain virtaa helpommin?
Jonkin aikaa sitten ulkomaille muuttanut tuttavani tokaisi taikasanat: ”Jotenkin juuri nyt energiani virtaavat paremmin muualla kuin Suomessa.” Lause osui ja upposi, siinä saattoi kiteytyä kaikki oleellinen omista ajatuksistani ja syvin syy siihen, miksi kaipaan usein pois arjen ympyröistä ja kotimaasta.
Uskon, että matkakohde, kuten kaikki muukin kokemamme, on heijastus omasta itsestä. Toisaalta uskon myös, että eri paikoissa ja eri ihmisten seurassa eri piirteet meistä jokaisesta nousevat pintaan.
Helsingin energia itsessäni
En tiedä miksi, mutta Helsinki nostaa minussa pintaan haastavia asioita. Helsinki saa minusta kireän, rajoittuneemman ja pahantuulisemman. Aistin ympärilläni kiirettä ja kilpailuhenkisyyttä, kovia arvoja. Helsingissä energiani ei virtaa, olen lukossa. En koe olevani oma itseni, en ole yhteydessä omaan itseeni. Johtuuko tämä siitä, että Helsinki edustaa minulle arkea ja olen aikataulujeni orja vai eivätkö meidän kemiat vain oikein pelaa? Sama efekti jollakin kummallisella tavalla lähes koko Suomessa. On tosin yksi poikkeus: Inari. Inarissa on selittämätöntä taikaa ja Inarissa revontuletkin tuntuvat täyttävän taivaan silloin, kun niin toivon.
Herkkä aistii helposti
Uskon, että joissakin paikoissa on jotakin selittämätöntä, minkä ainakin herkkä ihminen aistii. Riippumatta omasta elämäntilanteesta ja oman elämän kiemuroista, joissakin paikoissa pääsee jollakin tavoin paremmin kosketuksiin jonkin oleellisen kanssa ja kaikki muu hälvenee. Joissakin paikoissa on kotonaan.
Selityksiä voi olla monenlaisia: onhan toisten ihmistenkin kanssa paremmat kemiat kuin toisten. Yksi selitys valikoitujen paikkojen ihmeellisyyteen on, että joissakin paikoissa sanotaan olevan kristallia tai muita maaperän aineita, jotka auttavat energiaa virtaamaan paremmin kehossa.
Paikat, joissa on erikoista taikaa
Yksi tällaisista ”kristallipaikoista” on itselleni rakkaaksi muodostunut Koh Phanganin saari Thaimaassa. Saavuin saarelle ja asiat alkoivat heti loksahdella paikoilleen. Mitä tahansa etsin tai halusin, löysin tai sain. Kaikki tuntui mahdolliselta.
Tunne on selittämätön, se pitää kokea. Se on eräänlainen ykseyden tunne, virtaavuuden olotila. Ja tätä koin Phanganin saarella jo ennen kuin kukaan oli puhunut mistään kristalleista tai muusta joillekin hölynpölyltä vaikuttavalta, näistä kuulin vasta jälkikäteen (aiheesta muun muassa tässä englanninkielisessä jutussa). Tunsin vain, että nyt on hyvä. Tunsin olevani kotona ja paikan taika toimi.
Koh Phangan ei ole itselleni ainoa vastaava paikka. Paikkoja on ollut muitakin, kummallisesti jopa Teneriffa tuntui erityiseltä. Energia virtasi, jokin oli kumman oikein. Myös Nicaraguan Pieni Maissisaari näytti samantien taikaansa: delfiinit tulivat snorklausretkellä luoksemme vain hetki sen jälkeen, kun olin aiheesta kysynyt ja muita pieniä ihmeitä tapahtui. Näissä paikoissa juuri oikeat ihmiset tulivat tielleni, juuri oikeat ja oikeastaan jopa haluamani asiat tapahtuivat.
Ihmeelliset energiat
En tiedä, mistä tässä kaikessa on kyse, mutta olen päässyt edes hieman raottamaan monimutkaista Pandoran lipasta. Olen kokenut vahvasti, miten eri paikoilla on erilainen vaikutus itseeni, eikä kyse ole ainoastaan ulkoisista puitteista tai tapahtumista. Luonnollisesti liikenne ja melusaaste vaikeuttavat hyvää olotilaa ja sitä vapaasti virtaavan energian tilaa. Ehkä myös liika ihmismäärä tekee saman. Luonnossa yhteyden tuntee, koskemattomissa paikoissa kaikkein helpoiten. Tässä piileekin ehkä suurin haaste suhteeseeni Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kanssa: täällä energia ei jostain syystä virtaa vapaasti. Sitten on ne paikat, joissa kaikki virtaa täysin pakottamatta.
Saatteko kiinni tämän päivän aika syvistäkin sunnuntaiajatuksistani? Oletteko kokeneet, että jossakin on selittämättömän kepeä olo – olo kuin olisi syvästi kotona tai jossakin eri ulottuvuudessa, missä kaikki on mahdollista edes hetken aikaa?
